Alkuviikosta lihakset olivat kipeinä eikä urheilu käynyt mielessäkään. Töissä piti sen verran kevätkiirettä, että lenkkeilystä säästynyt aika tuli tarpeeseen. Maanantai-iltana juhlimme keskimmäisen lapsen kaverisynttäreitä meillä kotona. Siihen ehti hyvin valmistautua, kun ei tarvinnut olla pitkällä lenkillä. Kyllä hiukan ajattelin jälkikäteen, että kuinka hölmö ajatus oli antaa lapsen kutsua toistakymmentä kaveria kotiin kaksi päivää maratonista. No, tulipahan tehtyä. Ja lihasten hiilihydraattivarastot täytettyä entiselleen viimeistään siinä.
 |
| Jäätelöä jäi synttäreiltä yli. Slurps! |
Perjantai-iltana olin työpaikan perinteisellä kevätristeilyllä. Harjoitin naurulihaksiani illan aikana oikein kunnolla. Ja otin hyvällä omallatunnolla viiniä ruuan kanssa, koska seuraavana päivänä ei luonnollisestikaan ollut tiedossa lenkkiä. Yh-päivä tosin oli, koska siippa oli juoksemassa omaa NUTS Karhunkierrostaan. Mutta näinkin isojen lasten kanssa, kuin meillä on, se jo meni ihan helpohkosti. Ei vaikeasti nukutettavia, ei imetettäviä, ei vaipatettavia, ei kannettavia. Ihan oli iisiä. Mitä nyt joku tietokonepeliraivari, mutta sekin meni ohi.
Hiertymät alkavat olla parantuneet ja varpaankynnet taisivat selvitä täysin vaurioitta. Hyvä juttu, jos sääennustukset pitävät paikkansa ja keli lämpenee. Kehtaa esitellä juoksijan jalkateriä ihan sandaaleissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti